Kaikkien aikojen uutisvuosi Nokialla

Minna Ala-Heikkilä

Vuosi 2007 toi Nokian uutisotsikoihin. Ensin helmikuussa paloi Pitkäniemen sairaalassa vaikeahoitoisten potilaiden osasto. Kuin ihmeen kaupalla palossa ei kuollut yhtään ihmistä. Elokuussa tulivat ilmi niin kutsutut insuliinisurmat Ylisen kuntoutuslaitoksessa Ylöjärvellä, ja epäselvien kuolemien tutkinta myös Nokian terveyskeskuksessa. Marraskuun 30. päivä osoittautui, että nokialaisten juomaveteen on päässyt 400 000 litraa jätevettä.

Asian saamalla huomiolla ja yleisön reaktioiden määrällä mitattuna vuoden aikana kuljettiin kiinnostavasta vielä kiinnostavampaan. Pitkäniemen palo herätti lukijoissa senkaltaisen kiinnostuksen kuin iso onnettomuusuutinen yleensäkin herättää, mutta laantui nopeasti.

Kun Ylisen insuliinisurmat tulivat julki, Nokian Uutisten toimituksessa osattiin kysyä se olennaisin kysymys: onko Ylisellä tapahtunut voinut tapahtua myös epäillyn aiemmissa työpaikoissa, kuten Nokian terveyskeskuksessa? Ihmettelen, ettei tämä kysymys tullut mieleen muissa tiedotusvälineissä.

Insuliinisurmien sensaatiomaisen ja juoruilua herättävän luonteen vuoksi ne puhuttivat kahvipöydissä, kadunkulmilla ja keskustelupalstoilla, mutta sijoittuvat kuitenkin vain siihen kategoriaan, joka herättää ainoastaan uteliaisuutta ja päivittelyä. Tapahtuneen vaikutukset eivät ulottuneet ihmisten arkeen asti.

Kaupunki poikkeustilassa

Paikallislehden toimitukseen yhteydenottoja tuli vähän: vain joitakuita kertomuksia suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän puutteista sekä toiveita siitä, että lehdistö penkoisi sairaanhoidon laatua ja potilasturvallisuutta Suomessa laajemminkin.

Marraskuun 30. päivä tuli sitten se suuri uutinen. 400 000 litraa jätevettä juomavedessä, tuhansia ripuloivia ja oksentavia ihmisiä, suuri osa kahviloista ja muista yrityksistä kiinni joko sairastumisen tai asiakaspulan tai molempien vuoksi, koulut ja päiväkodit vajaateholla, suuret teollisuuslaitokset raapivat sijaisia taatakseen tuotantonsa…

Kaupunki oli poikkeustilassa. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä kaupunki oli aavemaisen tyhjä, vain armeijan miehistönkuljetusvaunu jyräsi pitkin katua ja sotilaat seisoskelivat kauppakeskusten pihoilla jakamassa vettä.

Nyt uutinen tuli ihmisten arkeen asti. Ihmisten tiedontarve oli niin suurta, ettei sitä tuntunut tyydyttävän mikään.

Nokian Uutisten startti ei harvahkon ilmestymistahtinsa vuoksi ollut paras mahdollinen. Silti paikallislehdelle löytyy aina oma rakonsa – kunhan yksi edellytys täyttyy. Verkoston on oltava kunnossa. Muutoin paikallislehti voi vain peesata isoja viestimiä, ja kertoa uutiset esimerkiksi vesinäytteiden tuloksista tai sairastuneiden määrästä, mutta aina vähän myöhässä.

Kun verkosto on kunnossa ja toimitus tuntee paikkakuntansa ihmiset, paikallislehti voi antaa kokemukselle kasvot, kertoa ihmisten tarinoita, löytää juuri hänet, joka on saanut giardian tai kuvata, miltä kolmatta viikkoa ripuloivan perheen äidistä tuntuu. Tämänkaltaisessa yhteisöä kohdanneessa kriisissä tällaisella on kokemukseni mukaan lukijoille iso henkinen merkitys: joku kuulee meitä ja kertoo, miltä meistä tuntuu.

Siksi heti alussa Nokian Uutisissa tehtiin se linjaus, että kynnys mielipidepalstalle pidetään hyvin matalana. Ihmisille ei saa aiheutua sitä käsitystä, että viranomaisten lisäksi tiedotusvälineetkin yrittäisivät peitellä tapahtunutta ja siloitella kritiikkiä. Tästä syystä johtavia viranhaltijoita sai mielipidepalstalla arvostella vielä tavallistakin kovemmin sanakääntein.

Mielipiteiden määrä olikin suorastaan valtaisa. Kriisin alussa tekstiviestejä tuli päivittäin sata ja mielipidekirjoituksia viitisenkymmentä.

Koska kyse on kriisistä, jossa viranomaisten toiminta ja virheet koettelevat suoraan omaa ja läheisten terveyttä, ihmiset ovat olleet paitsi vihaisia, myös herkkiä loukkaantumaan. Kun Aamulehti 1. päivä joulukuuta kertoi perheestä, jolle vesikriisistä ei siihen mennessä ollut koitunut muuta harmia kuin veden kantaminen kanisterilla Tampereelta, ihmiset rinnastivat sen omiin tukalampiin kokemuksiinsa, kokivat jutun ongelman vähättelyksi ja pahastuivat.

Puskaradio tehokkain tiedottaja

Kun vesikriisin puhkeamisesta oli kulunut puolitoista viikkoa, etäämmällä olevat tiedotusvälineet kyseenalaistamatta toistivat uutisissaan viranomaisväitteen, että tilanne Nokialla alkaa rauhoittua. Tämä epätosi väite loukkasi lukijoita, sillä oikeasti tilanne ei ollut vielä lähelläkään normaalia.

Suuttumuksen kulku on ollut kriisin ytimestä yhä kauemmaksi. Ensin kritiikki kohdistui vesilaitokseen ja sen johtajaan, sitten kaupungin virkamiesjohtoon, sitten poliittiseen johtoon ja sen jälkeen tiedotusvälineisiin. Verkon keskustelupalstoilla Aamulehteä on syytetty Nokian maineen mustaamisesta ja Nokian ahdingolla ratsastamisesta, Nokian Uutisia puolestaan viranhaltijoiden hännystelystä ja asioiden peittelystä. Toki keskustelupalstalle mahtuu kirjavia kannanottoja, ja lehdet ovat saaneet runsaasti myös kiitosta muun muassa tiedonvälittämisestä, neuvonnasta ja ennen kaikkea kansalaisten puolustamisesta.

Kaiken kaikkiaan tiedotusvälineet näkemykseni mukaan toimivat vesikriisissä hyvin. Toisin kuin vaikkapa Jokelan ampumavälikohtauksessa, Nokian vesikriisissä niillä oli suoraan ihmisten käytännön toimiin liittyvä aito tiedonvälitystehtävä, jonka ne myös toteuttivat uutterasti ja palvelualttiisti.

Vaikka puskaradio Nokian vesikriisissä osoittautuikin tehokkaimmaksi tiedotusvälineeksi ja vaikka vilkkain keskustelu käytiinkin internetin keskustelupalstalla, kykenivät perinteiset tiedotusvälineet silti osoittamaan, miten tarpeellisia ne edelleen ovat. Ylen Tampereen radiolla oli aivan oma tehtävänsä nopeana neuvojen ja ohjeiden välittäjänä, Aamulehdellä päiväkohtaisten tietojen uutisoijana, paikallislehdellä paitsi uutistiedon välittäjänä, myös ihmisten kokemusten ja tarinoiden kertojana.

Minna Ala-Heikkilä työskentelee Nokian Uutisten uutistuottajana.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s