Kohtaamisia Jokelassa

Jokelan koulusurmista tuli Journalismikritiikin vuosikirjan ykkösaihe – siitä huolimatta, että toimituskunta heti tapahtumien jälkeen ensin arvioi tapahtuman merkityksen suhteellisen vähäiseksi eikä ollut yksimielisen varma, oliko aiheessa mitään niin uutta, että sitä kannattaisi käsitellä kirjassa kovin kattavasti.

Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö julkistaa Jokela-uutisoinnista selvityksen 2. kesäkuuta. Tutkimuksessa analysoidaan keskeisten kotimaisten medioiden Jokela-raportointia ensimmäisten päivien osalta ja haastatellaan asianosaisia. Koska Jokelan tapauksesta on luvassa tällainen seikkaperäinen selvitys, vuosikirjassa on keskitytty toimittajien ja lähteiden kohtaamisiin kenttätyössä. Näihin kohtaamisiin liittyvistä ylilyönneistä media myös eniten sai julkista kritiikkiä niskaansa.

Vuosikirjan osiossa Kohtaamisia Jokelassa Iltalehden uutispäällikkö Kreeta Salmela pohtii toimittajien tiedonhankinnan taitoja ja toteaa verkkotiedonhaun olevan vielä heikoissa kantimissa. Helsingin yliopiston tutkija Salli Hakala luo Jokelaan katsauksen viranomaisten kriisiviestinnän näkökulmasta. Hänen mielestään kouluampuja itse oli tarkoin suunnitellun viestintästrategiansa ansiosta kriisiviestinnässä se, joka vei, ja niin media kuin viranomaiset vikisivät.

Paikallislehti Keski-Uusimaan päätoimittaja Pentti Kiiski tuo Jokela-osioon paikallista näkökulmaa avaamalla lehden toimittajiin ja toimittajien ammattikuntaan kohdistunutta vihaa ja raivoa. Journalismin tutkimusyksikön Jokela-projektissa nuoria haastatteleva Laura Kangasluoma kertoo, millaista on ollut kohdata nuoria räjähdysalttiilla vyöhykkeellä Jokelassa, jossa toimittajan ammatti on ollut monelle lähestulkoon kirosana. Jokela-selvitystä johtava Journalismin tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Pentti Raittila tuo kriisipsykologin ja rikostoimittajan saman pöydän ääreen keskustelemaan eettisten valintojen mahdollisuudesta Jokelan kaltaisessa tilanteessa. Mediapsykologi Klas Backholm muistuttaa, että myös toimittajien oma hyvinvointi tulisi ottaa toimituksissa huomioon kriisiuutisoinnin pelisääntöjä hahmoteltaessa.

Vuosikirjan Jokela-kokonaisuuteen liittyviä artikkeleita voi kommentoida vastaamalla tähän viestiin.

Mainokset

One response to “Kohtaamisia Jokelassa

  1. “STT:hen ensimmäinen tieto (Jokelan surmista) tuli kansalaisvinkkinä puhelimella. Uutispäällikkö soitti saman tien Jokelan rehtorin kännykkään. Numerosta vastasi ilmeisesti järkyttynyt siivooja, joka kertoi, että puhuminen on vaikeaa, koska joka puolella lojuu ruumiita.”

    Näin kirjoittaa Kreeta Salmela tuoreessa kirjassa. Omituinen yksityiskohta, sillä Helsingin Sanomissa 8.11.2007 toimittaja Ville Seuri kertoi soittaneensa rehtorin puhelimeen ja käyneensä juuri kuvatun kaltaisen keskustelun. Onko kirjassa asiavirhe vai soittiko useampi tiedotusväline samalle siivoojalle?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s