Edistääkö journalismi seksismiä ja rasismia?

Agricolan juhlavuoden kunniaksi Journalismikritiikin vuosikirjan viimeinen osio on omistettu journalistisen kielen tarkasteluun. Jos journalismilla on suuri valta edistää tärkeiksi näkemiään päämääriä, kuten vuosikirjan Kampanjointia ja kannanottoja -osiossa todetaan, kantaa voidaan ottaa myös haitallisiksi ja vahingollisiksi katsottujen päämääriin – voidaan pidättäytyä edistämästä sellaisia ilmiöitä, joiden nähdään esimerkiksi syrjivän joitain ryhmiä. Millaisia mahdollisuuksia journalismilla on olla antirasistinen ja -seksistinen?

Sosiologit Anna Rastas ja Anna Simola tarkastelevat yhteisartikkelissaan Suomen Kansallisteatterin kahta näytelmää, joista kirjoittaessaan toimittajat joutuivat kiperien sanavalintojen eteen. Loppujen lopuksi ei ollut aivan selvää, miten kertoa lukijoille näyttelijöiden tai roolihahmojen ihonväristä ilman rasistisia vivahteita.

Kielentutkija Mila Engelberg korostaa, että seksistisen kielen uudistaminen on samalla myös seksistisen mielen uudistamista; muuttamalla kieltä muutamme myös sen taakse kätkeytyneitä ajatusrakenteita. Engelberg oli aloitteentekijänä suomen kielen lautakunnalle esitetyssä reformissa, joka pureutui suomen kielen seksismiin.

Vuosikirjan Vääriä sanoja -osion artikkeleita voi kommentoida vastaamalla tähän viestiin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s